Saatteeksi

Olen tähän koonnut sellaisia tietoja Aarni Penttilästä, jotka antavat lisäväriä pelkistä kirjoituksista syntyvään kuvaan. Vanhasta kuluneesta asiakirjasalkusta esiin tulleet kellastuneet todistukset, vanhat valokuvat, kalenterit ja muistiinpanot ovat olleet itsellenikin löytö. Niistä on avautunut kuva isäni lapsuusvuosista, elämästä melkein sadan vuoden takaa. Kuva olisi vielä elävämpi, jos isäni olisi näistä asioista myös kertonut, mutta sitä hän ei juurikaan tehnyt. Ei ainakaan minulle. Sen sijaan veljelleni oli mielikuva Heinolasta isän puheiden perusteella piirtynyt niin ihmeellisenä, että hän oli Munkkiniemen alakoulussa kirjoittanut aiheesta "Mihin haluaisin matkustaa", haluavansa matkustaa Heinolaan. Tätä tarinaa tukee se, mitä serkkuni Olli Penttilä tiesi, että "Heinolassa paistoi aina aurinko".

Koulunkäynti Heinolassa

Koulutodistuksia on tallella vuodesta 1909 lähtien. Kevättodistuksessa vuonna 1909 on Heinolan seminaarin harjotuskoulun yhdistetyn luokan I osaston oppilas Aarni Hildén saanut seuraavanlaisia arvosanoja: uskonto 10, lukeminen 9, kirjalliset harjotukset 9, maantieto 10, laskento 9, kaunokirjotus 9, piirustus 7, laulu 6, voimistelu 6 ja käsityöt 7. Vuotta myöhemmin arvosanat ovat samantapaiset: uskonto 10, lukeminen 8, kirjalliset harjotukset 10, maantieto 10, laskento 9, kaunokirjotus 9, piirustus 9, laulu 7, voimistelu 7 ja käsityöt 8.

Syyslukukauden 1910 todistus on Heinolan alkeiskoulusta. Siinä oppilas Aarni Hildén on numero 6, mutta todistuksen lopussa ilmoitetaan että 'jääpi 1:nä I luokalle' eli siirtyy kevätlukukauteen luokan ykkösenä. Arvosanat ovat uskonoppi 10, suomen kieli 9, äidinkielen kirjoitus 8, ruotsin kieli 9, maantieto 9, historia 9, laskuoppi 9, eläintiede 10, kasvitiede 9, kaunokirjoitus 8, laulanto 7 ja voimistelu 8. Edistyminen jatkuu samansuuntaisesti. Syyslukukaudella 1911 Aarni Hildén on numero 4 ja siirtyy kevätlukukaudelle järjestyksessä kolmantena arvosanoin uskonto 9, suomenkieli 10, äidinkielen kirjoitus 9, ruotsinkieli 9, venäjänkieli 10, saksankieli 9, maantieto 9, historia 8, laskuoppi 8, geometria 8, eläintiede 9, piirustus 8, voimistelu 8.

Koulunkäynti Helsingissä

[Perheessä tapahtui näinä vuosina muitakin muutoksia. Isoäiti, A.P.:n äidin äiti, joka asui heillä, "kuoli vain muutamia päiviä Helsinkiin muuttomme jälkeen". (A.P.:n muistiinpanot.) Konrad Hildén kuoli huhtikuussa 1916, ja nuorin sisar syntyi toukokuussa 1916.]

Vuonna 1918 ei toimeenpantu ylioppilaskirjoituksia ja Aarni Hildénin päästötodistus Norssista näyttää tällaiselta:

PÄÄSTÖ - TODISTUS
HELSINGIN SUOMALAISESTA NORMAALISYSEESTÄ.

Kun Suomalaisen Normaalilyseen kahdeksannen luokan klassillisen osaston oppilas Aarni Emanuel Hildén joka on syntynyt elok.5 p. 1899 ja otettiin opiston kirjoihin neljänteen luokkaan syysk. 1 p. 1913, nyt on täydelleen suorittanut sen oppimäärän, joka tästä opistosta laskettavilta vaaditaan, ja koska sekä ylioppilastutkintovaliokunta hänen koekirjoitustensa johdosta että opettajakunta häntä tutkittuansa ovat on katsonut häntä kykeneväksi jatkamaan yliopistossa opintojansa, todistetaan tämän kautta, että hän, noudattaen kiitettävää (10) käytöstä sekä kiitettävää (10) ahkeruutta ja tarkkaavaisuutta, on saavuttanut seuraavalla tavalla arvostellut tiedot tässä mainituissa oppiaineissa: Uskonopissa kiitettävän (9) Kirkkohistoriassa kiitettävän (9) Suomen kielessä kiitettävän (9) Ainekirjoituksessa tyydyttävän (8) Ruotsin kielessä tyydyttävän (8) Latinan kielessä teoksien luennassa kiitettävän (9) kieliopissa ja kirjoituksssa tyydyttävän (8) Kreikan kielessä kiitettävän (9) Venäjän kielessä kiitettävän (10) Saksan kielessä teoksien luennassa kieliopissa ja kirjoituksessa tyydyttävän (8) Maantiedossa kiitettävän (9) Historiassa kiitettävän (9) Laskuopissa ja Algebrassa välttävän (6) Geometriassa ja Trigonometriassa välttävän (6) Luonnonopissa ja Fysikassa välttävän (6) Eläinopissa kiitettävän (9) Kasviopissa kiitettävän (9) Filosofian alkeissa tyydyttävän (8)

Helsingissä 28 p:nä toukokuuta 1918
Opettajakunnan puolesta
Paavo Virkkunen
Opiston rehtori

Opinnot
Helsingin Yliopistossa

Aarni Emanuel Hildén
Ottanut 12/5 1919 sukunimekseen: Penttilä
Syntynyt 5 p. elokuuta 1899
Kirjoitettu Keisarilliseen Suomen Aleksanterin - Yliopistoon
19 p. syyskuuta 1918.
Osakunta: Hämäläinen.
Tiedekunta tai Osasto: Historiallis-kielitieteellinen.
[Opintokirjassa oleva teksti.]

Filosofiankandidaatintutkinto 24.4.1922 arvosanoin laudatur suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa, suomen kielessä ja kirjallisuudessa, cum laude approbatur kansanrunoudessa ja approbatur slaavilaisessa kielitieteessä. Saanut maisterin arvon ilman juhlallista vihkimistä 30.5.1922.

Muutamia merkintöjä opintokirjasta:

Syyslukukaudella 1918 vatjan kieltä (Tunkelo), viron kieltä (Kettunen), unkaria (Paasonen), fonetiikkaa (Karjalainen), vepsää (Wichmann), latinaa (Hidén), syyslukukaudella 1919 serbokroatiaa ja venäjää (Mikkola), filosofian johdatusoppi (Castrén), germaaniset lainasanat (Tunkelo), suomen lounaismurteet (Ojansuu), seminaariharjoitukset (Setälä) ... kevätlukukaudella 1921 suom.-ugr. kielten sananjohto-oppia (Wichmann), suom.-ugr. kansatiedettä (Sirelius), muin.-slaavil. kirkkokieltä (Mikkola), viron luennot (Ojansuu), kaikki ajan tavan mukaisesti merkinnöillä "ahkerasti" tai "erittäin ahkerasti". Syyslukukaudella 1921 suorittanut suom.-ugr. kielitieteen loppututkinnon laudatur arvosanaa varten (Wichmann), kevätlukukaudella 1922 suorittanut suomen kiel. ja kirjall:ssa tutkinnon, jonka nojalla annettu arvosana laudatur (Tunkelo), molemmissa "hyvät, osaksi erinomaiset tiedot". Vain Krohn on antanut arvosanan "tyydyttävät tiedot" (suom. ja vertail. kansanrunouden tutkimus.)

Turun Yliopisto

TURUN SUOMALAISEN YLIOPISTON
HUMANISTINEN TIEDEKUNTA

VUONNA 1926 lokaKUUN 20 PÄIVÄNÄ JULISTETTIIN TURUN SUOMALAISEN YLIOPISTON HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA JULKINEN PÄÄTÖS FILOSOFIANLISENSIAATTITUTKINNOSTA, JONKA ON SUORITTANUT Filosofianmaisteri Aarni Emanuel Penttilä JA ARVOSTELTIIN HÄNEN OSOITTAMANSA TIEDOT SITEN, ETTÄ HÄNELLE MYÖNNETTIIN suomen kielessä ja sen sukukielissä arvosana laudatur, suomalais-ugrilaisessa kielitieteessä Helsingin yliopiston asianomaisen opettajan antaman todistuksen mukaan arvosana cum laude approbatur, suomalaisessa ja vertailevassa kansanrunoudentutkimuksessa Helsingin yliopiston asianomaisen opettajan antaman todistuksen nojalla arvosana approbatur. TÄMÄN JOHDOSTA JA KOSKA maisteri Penttilä ON JULKAISSUT JA 17 PÄIVÄNÄ toukoKUUTA 1926 JULKISESTI PUOLUSTANUT TIEDEKUNNAN 21 PÄIVÄNÄ toukoKUUTA 1926 HYVÄKSYMÄN “Suomen ja sen lähimpien sukukielten painotusoppia” NIMISEN VÄITÖSKIRJAN, ON HÄN SAANUT FILOSOFIANLISENSIAATTIARVON, JOSTA TÄMÄ HÄNELLE, LISENSIAATTI Penttilälle, TODISTUKSEKSI ANNETAAN.

HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN PUOLESTA:

Eino Kaila

(Sinetti)

Topi Kallio

TODISTUS, JONKA Lisensiaatti Penttilä SAA FILOSOFIANLISENSIAATTITUTKINNON SUORITTAMISESTA.
LUNASTUS JA SINETTIMAKSU 175 MK. -- P.

Virkamääräyksiä

1921 - 1932 Turun yliopiston kirjaston alikirjastonhoitaja.
1923 - 1932 Opetti Turun yliopistossa määräyksestä fonetiikkaa, unkarin kieltä, viron kieltä, vepsää, oikeakielisyyden periaatteita.
1925 – Virittäjän toimituskunnan jäsen.
1931 Nimitys suomen kielen dosentiksi Helsingin yliopistoon.
1932 Ero Turun yliopiston kirjaston alikirjastonhoitajan toimesta.
1932 – 1935 Nykysuomen sanakirjan aputoimittaja.
1933 Helsingin yliopiston fil.tiedekunnan hist.-kielit. osasto yksimielisesti määrää dos. A.P.:n toistaiseksi hoitamaan suomalaisen filologian apulaisenvirkaa.
1935 Helsingin yliopiston hist.-kielit. osaston määräys dos. A.P.:lle hoitaa suomen kielen lehtorinvirkaa lukuvuonna 1935-1936 sekä pitää suomen kielen lukijoille fonetiikan alkeiskurssi.
1936 Nimitys suomen kielen professoriksi Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun.
1936 Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorinviran sijaisuus.
1967 Ero professorin virasta 1.1.1967 lukien.

Tieteelliset seurat

1921 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kutsuu ylioppilas AP:n jäsenekseen; alla Kaarle Krohn, E.A.Tunkelo.
1925 Suomalais-ugrilainen Seura kutsuu vakinaiseksi jäsenekseen;
alla E.N. Setälä, Yrjö Wichmann, Artturi Kannisto.
1931 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kutsuu vakinaiseksi jäseneksi.
1939 Suomalainen Tiedeakatemia kutsuu apujäsenekseen humanistiseen osastoon.
1943 Kirjallisuudentutkijain Seura kutsuu jäsenekseen.
1961 Suomalainen Tiedeakatemia kutsuu jäseneksi.

Sukujuuret

Nelikymmenluvun lopulla isä teetti Suomen Sukututkimusseuralla selvityksen isänsä Konrad Hildénin isän- ja äidinpuolen vanhemmista. Mielenkiintoista on, että Konradin äiti oli omaa sukua Penttilä, Hausjärven Karan Penttilästä. Karan Penttilöillä oli sukunimi jo 1700-luvulla, kun Akaassa vielä käytettiin patronyymejä. Sukunimestä on myös pidetty kiinni niin, että Karan vävyt ovat monessa sukupolvessa ottaneet vaimonsa sukunimen.

Vuonna 1969 isä Upsalassa asuessaan antoi sikäläisen sukututkimustoimiston selvittää äitinsä vanhempien taustaa. Kovin paljon ei silloin selvinnyt, mutta nyt, neljäkymmentä vuotta myöhemmin, kun kirkonkirjoja pääsee selailemaan verkossa, löysin isän äidinisän vanhemmat, kauppiasperheen Falköpingissä, sitten kauppiaan isän, posteljoonin Jönköpingissä, sitten talollisen (danneman) Hakarpissa ja vihdoin 1700-luvun puolivälissä asesepän Huskvarnan kivääritehtaassa. Painatin tiedot albumiksi Juuret Ruotsissa - Svenska anor.

Isän rakas Vaari oli hämeenlinnalainen värjärimestari ja kauppias Emanuel Hildén. Osoituksena kiintymyksestä ovat ne monet erinomaiset valokuvat, jotka isä on vaaristaan ottanut. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löysin Emanuel Hildénin kisällin- ja mestarinkirjat ja Historiallisesta museosta valokuvia talosta ja (kankaiden ja lankojen) värjäämöstä. Emanuel Hildén lähti 21-vuotiaana Varrasniemestä Tampereelle opiskelemaan, kun vanhin veli alkoi pitää taloa. Hänestä tuli menestyvä kauppias ja hän ohjasi omaa, sisarustensa, vanhempiensa ja lastensa elämää esimerkillisellä ja kunnioitettavalla tavalla. Painattamani albumi on kunnianteko hänelle, Emanuel Hildén.

Isovanhemmat